perjantai 6. syyskuuta 2013

Salitreeni: kun perkeleessä on liikaa konsonantteja!

Eka salitreeni oman pt E:n kanssa oli eilen, neljäntenä dieettipäivänä. Koska ryhmällämme on oma ja mukavan aktiivinen fb-ryhmä, tiesin odottaa kauheuksia. Monet oli ekoissa treeneissä piiskattu oksennukseen ja tajunnan rajamaille saakka. Olin siis peloissani, kauhuissani ja mitä kaikkea, en edes nukkunut edellisenä yönä.

Olin kuunnellut kokemuksia huutamisesta, nöyryytyksestä ja piiskaamisesta, ja olin imenyt kaiken tiedon itseeni. Voi kun sitä johonkin muuhunkin elämässä valmistautuisi yhtä hyvin. Mutta päätin olla luja, purra hammasta ja kärsiä valittamatta. Päätin keskittyä vain omaan suoritukseen ja tehdä kaikkeni, en vain parastani vaan siis oikeasti pistää koko sielunikin peliin.

Noin tunnin aikana E laittoi minut tekemään jalkaprässin, supersarjan etureisilaitteessa + laudalle nousu käsipainojen kanssa, ylätaljan, selkälaitteen, pystysoudun tangolla ja vatsat. Kuulostaa aika vaatimattomalta, mutta luulot otettiin kyllä heti jalkaprässissä pois. Tein niin kaikkeni joka liikkeessä, että menetin puhekykyni. Muistin joskus kuulleeni, että jos on energiaa kiroilla ja valittaa, on myös energiaa laittaa rauta liikkumaan. JA NÄIN ON! Suomalaiskansallisessa perkeleessä on esimerkiksi liikaa kovia, energiaa vaativia konsonantteja, ja tositilanteessa sitä ei edes pysty sanomaan ääneen.

Sain myös kehuja :) Ja huomatkaa, kuinka sädehdin vieläkin täällä rivien välissä. Sain kuulla, että voimaa on, etenkin jaloissa ja että asenne on hyvä. Näillä kehuilla jaksaakin siihen asti, kun seuraavan kerran otetaan luulot pois ja näytetään mistä kana pissii.

Kokemus oli tosi raju. Olen muutamia trainereita ja valmentajia ja ohjaajia elämäni aikana kokeillut, mutta koskaa kukaan ei ole ollut noin ehdoton. Huutanut ja vaatinut ja oikeasti tekemään kaikkesi ja vielä senkin jälkeen enemmän. Kyllä, koko sali varmasti näki ja kuuli, mitä siellä tapahtui. Itsellänihän tietenkin koko keskittymiskyky kohdistui itseni kasassapitämiseen, joten muu maailma lakkasi olemasta.

Kyllä! Tätä lisää! Nämä elintasomakkarat ei silittelemällä tästä pala! 

Ja kyllä, annoin kaikkeni, tuntui että hikoilin jo verta loppuvaiheessa. Mutta fakta on se, että eilenhän en ollut ihan teräkunnossa, koska myöhemmin paljastui tämä pirullinen lastentauti. Että ehkä musta olis vielä voinut lähteä enemmänkin irti...

Asetan tässä samalla itselleni pienen haasteen, koska jalkaprässi on lähellä sydäntäni. Nyt sieltä jo nousee helposti se 100kg, ja nousee 120 kiloakin. Tämän projektin aikana nostetaan jalkaprässin painot ainakin 150 kiloon! Meneekö siihen kuukausi, kaksi vai kolme...? Eikä mitään kertarykäisyä, vaan 15 toistoa!
http://fittipdaily.com/higher-tighter-butt-in-less-then-10-minutes-10478/  

ps. Se pt E on treenihetken ulkopuolella ihan mukava kaveri, mutta helpolla se ei tule päästämään ketään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti